Pyöräily on kasvattanut suosiotaan

Pyöräsuoja, kuva: Pixabay.

Suomen suurimmissa kaupungeissa otettiin käyttöön muutama kuukausi sitten yhteiset ohjeet pyöräsuojien rakentamisesta kerrostaloihin. Yhtä yksiötä tai kaksiota kohden pyöräpaikkoja pyöräsuojasta on varattava puolitoista pyörää. Kolmion kokoiseen tai suurenpaan asuntoon paikkoja pitää olla kaksi. Määriteltyjen uusien ohjeiden mukaan polkupyörät pitää säilyttää säänkestävässä tilassa esimerkiksi ulkoiluvälinevarastossa.

Nykyaikaisessa pyörävarastossa on tilaa paitsi pyörille myös pyörien huoltamiselle. Vähemmän käytetyt pyörät varastoitaisiin kattoon ripustettuihin koukkuihin tai seinille niille varattuihin telineisiin, jotta ne voidaan lukita rungoistaan kiinni. Päivittäiskäytössä olevat pyörät olisivat helposti ja nopeasti saatavilla käyttöön rengastelineissä. Lisähyödyn tuo käyttötilojen monikäyttöisyys. Pyöräsuojatila voidaan varustaa myös pesupaikalla, jossa pyörät, lemmikit ja lapset kuravaatteissaan voidaan tarvittaessa huuhdella.

Fölläriasema Eerikinkadun ja Humalistonkadun risteyksessä Turussa.

Pyörä on oiva kulkuväline

Pyöräily on toisin kuin autoilu hyvin liikunnallinen kulkuväline. Se toimii pääasiassa kauramoottorilla, mutta sähkötoimisiakin on ollut tarjolla jo jonkin aikaa. Työmatkat sujuvat kätevästi fillarilla ainakin lyhyillä ja keskipitkillä matkoilla. Pienikokoisuutensa ansiosta se on helppo parkkeerata. Kaupunkiruuhkassa perille pääsee huomattavasti joustavammin kuin autolla ja parkkipaikan etsintään ei tuhraannu aikaa, eikä ole riippuvainen julkisen liikenteen reitityksestä ja aikatauluista. Taajama-alueella tai asumalähiöissä polkupyörä voi olla jopa nopein kulkuväline alle seitsemän kilometrin polkaisuissa.

Pyörä on myös oiva vapaa-ajan harrasteväline

Retkipyöräily on ollut maailman kartalla jo pitkiä aikoja. Vaihteita menopelissä oli aikoinaan kymmenen: edessä kaksi isoa ratasta ja takana viisi pienempää ratasta. Nykyajan versiossa on eturattaita kolme ja takana seitsemästä kymmeneen. Joten kun raskas ylämäki kohdataan pyöräretkellä ei tarvitse nousta satulasta taluttamaan mäkeä ylös.

Retkeä varten kannattaa vähän harjoitella kuinka pyörä toimii taakkojen ja vaihteiden kanssa, jotta ajotuntuma on jo valmiina kohdallaan, ellei ole jo rutinoitunut retkipyöräilijä. Säädetään vielä istuinkorkeus oikeaksi polkemista varten ja asianmukaiset valot pitää olla pimeäajoa varten.

Pyöräretkelle lähtiessä on monta asiaa, joita täytyy pohtia ja suunnitella etenkin, jos matka on useampipäiväinen. Pyörä pitää huoltaa (e-lehtemme toisesta artikkelista lisäohjeita). Pumppu, työvälineet renkaan vaihtoon ja paikkarasia vararenkaan ohella muistetaan ottaa mukaan sekä omaa matkahuoltoa varten vesipullon pidike asennetaan paikalleen.

Reitti katsotaan valmiiksi karttoja, matkaoppaita ja pyöräilytiekarttoja käyttäen. Osallistujien mieltymyksistä riippuen antoisalla pyöräretkireitillä tie olisi oltava riittävän vaihteleva – ei liian monotoninen, maisemien miellyttävyys kohdillaan ja jos yöpymisvarusteita ei otettu mukaan, niin matkan varrella tullisi löytyä muutama majoituspaikka. Sään ja pitkän retken varalle sujautetaan mukaan enemmän käyttövaatteita. Etenkin ihoa vasten käytettävän vaatetuksen on mukavaa olla nopesti kuivuvaa.

Retkipyörällä maisemia ihastelemaan, kuva: Flickr).

Pyörrämalleja  on moneen käyttöön

Fillareilla on moninaisia käyttömahdollisuuksia. Pyörämaailma on jatkuvassa muutoksessa. Uudenlaisia pyöriä innovoidaan jatkuvasti lisää, mutta jotain selkeitä rajoja voidaan vetää erilaisille pyörätyypeille.

Hybridimallinen pyörä

Hybridimalli on risteytys maasto- ja retkipyörästä. Vaihteita voi olla seitsemästä jopa kolmeenkymmeneen. Hybridejä käytetään yleisesti pidempiin työmatkoihin (yli 10 km). Tarkoituksenmukaisina käyttöympäristöinä toimivat hiekkatiet ja polut. Ne eivät selkeästi sovi maastoajoon.

Citypyörä on usein myös työmatkailun väline, (kuva: Flickr).

Citypyörät

Kaupungeissa ja taajamissa hyvin toimiva pyörämalli lyhyille matkoille on citypyörä. Vaihteita voi olla, mutta usein määrä jää kolmeen tai kymmeneen. Varustelultaan citypyörät ovat rikkaat mm. takavalo on usein vakiovarusteena.

Maastopyörät ja paksupyörät

Fatbike – paksupyörällä pääsee vaikka aavikon hiekalla eteenpäin, (kuva: Flicker).

Nämä pyörämallit toimivat jokapaikassa, kaupungin asvaltilla, sorateillä ja vaikeakulkuisessa maastossa, mutta maantie ei alustana sille sovi. Maastopyöriä käytetään mm. alamäkikilpailuissa maastossa. Paksupyörät ovat alunperin kanadalaisten runsaslumisessa ympäristössä käyttämiä menopelejä. Pyörien renkaiden paksuuden ansiosta ne eivät uppoa lumeen. Vastaavasti pyörillä pääsee eeteepäin aavikon hiekassakin.

Kilpapyörä, (kuva: Flicker).

Eri pyörälajeja ja niiden alalajeja löytyy runsaasti: fitness-pyörät ovat hybridipyörän evoluutioita kilpapyörien suuntaan, pienen kokonsa ja ketteryytensä ansiosta temppupyöriä käytetään nimensä mukaan show-mielessä hyppyihin ja muihin näyttäviin ilmalento- ja käsittelysuorituksiin, maantiepyörät ovat lähinnä kilpapyöriä ja sopivat parhaiten maantieajoon.

 

***

 

© Arto Laine.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: