Pääsykokeet tasa-arvoiseksi kaikille hakijoille

Kuva: Pixabay.

Mitä tehdä, kun seuraavan asteen opintoihin kiinni pääsemiseksi pitää läpäistä pääsykokoe? Valmennuskursseja on tarjolla valtavasti. Ylen useita vuosia sitten tekemän kyselyn mukaisesti 90% opiskelupaikan saaneista suoritti valmennuskurssin. Ne maksavat paljon ja niillä on yhteys opiskelupaikan saamiseen. Valtioneuvoston mukaan tämä eriarvoistaa hakijoita.

Valintakokeet ovat muuttumassa sellaisiksi, ettei valmennuskursseista ole enää niin suurta hyötyä. Testejä muutetaan tiedon soveltamistaidon osaamisen testiksi. Tätä kutsutaan aineistokokeeksi. Tässä annetaan tietoaineisto testattavalle koetilanteen alkaessa. Rajatussa ajassa materiaalin sisäistäminen ja vastauksiin oikein vastaaminen oma taitolajinsa. Valmennuskursseilla tähän on vaikea rakentaa ennakoivaa materiaalia. Tällöin kaikki hakijat olisivat samalla viivalla hakuprosessissa.

1. Tutki pääsykoekirjallisuus huolellisesti

Kuva: Humakin opiskelijatyö.

Yleinen suuntaus on luopua ulkoa lukemisen suosimisesta pääsykokeissa. Soveltavat tehtävät valtaavat yhä enemmän alaa oppilasvalintakokeissa. Pääsykoevaatimuksiin ja -materiaaliin on hyvä tutustua perusteellisesti. Myös edellisten vuosien kokeisiin kannattaa syventyä ja selvittää kokeeseen sisältyvät tämän vuoden uudistukset. Kokeessa tähdätään asioiden sisäistämiskykyyn ja ymmärtämiseen.

2. Aikatauluta valmistautumisesi väljästi

Vaikka koulunkäynti on päättynyt lukujärjestyksen käyttöä on hyvä jatkaa. Sivujen määrän laskeminen ja jakaminen ne valmistautumispäivien määrällä ei ehkä ole järkevää. Sen sijaan on mieleisempää laatia oppimiselle viikkotavoitteet. Aina löytyy kohtia, joissa alkutiedot ovat paremmin hallussa kuin toisissa. Jotkut asiat saattavat olla vaikeita. Kertaus on opintojen äiti. Varaa aikaa ketaamiselle ja vaikeiden asioiden oppimiselle. Lukujärjestyksessä pitää olla väljyyttä, mutta aikataulussa pitää pysyä. Laiskuuttaa ei saa esiintyä. Välietappeja voi juhlistaa  tekemällä koekysymyksiä itselleen. Toinen hyvä keino on kirjoittaa ylös omin sanoin lukemaansa. Asiat jäävät paremmin mieleen, kun niitä toistaa mielessään rakentavasti.

3. Oppimistavat ovat yksilöllistä

Kuva: Pixabay.

Jokaisella on oma tapa opiskella ja oppia. Opintopiirissä yhdistyvä erilaiset opiskelutavat lukeminen, kuuntelu ja keskustelu. Jotkin itselle vaikeat asiat ovat toisille helppoja. Yhdessä keskustelu ja vertaistuki auttaa ymmärtämään vaikeita kohtia oppimateriaalissa. Kaverin kanssa voi testata onko ymmärtänyt asian. Asia selkiintyy, kun siitä keskustelee ääneen.

Nykyaikaiseen tapaan opiskelupiiri voi löytyä myös netistä. Keskustelupalstat auttavat vaihtamaan ajatuksia pääsykoemateriaalin sisällöstä. Kokoontuminen ja valmistautuminen pääsykokeisiin opiskelupiirissä voi olla virtuaalistakin.

4. Koetilanteeneen harjoittelu

Kuva: Pixabay.

Pääsykoetilanne on stressaavaa. Huolehdi, että opiskeluvälineet ovat kunnossa. Tarkista, että osaat tarvittaessa käyttää laskimesi monimutkaisimpia toimintoja ongelmitta. Paikan päällä käytön opetteluun ei ole aikaa, koska pääsykokeet ovat rakentuneet siten, että niissä tullee hoppu. Testitilannetta on oivallista harjoitella itsekseen edellisten vuosien kokeilla. Ainakin uusimmat löytyvät jo netistä.

Pääsykoetilanteen henkinen valmentautuminen on otettava myös huomioon. Käy mielessäsi läpi pääsykoetapahtuma etukäteen. Jännitystä voi lieventää, purkaa ja hallita erilaisilla hengitys- ja rentoutumisharjoituksilla. Niitä löytyy netistä.

5. Uurastus ja palautuminen

Kuva: Pixabay.

Ahkera ja tunnollinen opiskelu vie veronsa. Laadukas lukeminen tuo tulosta. Määrä ei ratkaise. Ylityötunneista ei ole hyötyä. Oppiminen tehostuu, kun palautuu työurakan jälkeen päivittäin. Ihan kuin työelämässä niin opikelussakin lukemispäivien lomassa on hyvä pitää vapaapäivä.

Kovasta lukumotivaatiosta on joskus vaikea irroittautua. Täytyy kuitenkin malttaa ja jakaa päivänsä tasapainoisiin osiin lepäämisen, syömisen ja vapaa-ajan välillä. Unta ei sovi unohtaa. Se on olennaisen tärkeä osa oppimista. Silloin tieto järjestyy aivoissa.

Vinkki: Onnistunut pohjustus on puoli ruokaa.

***

Lähde: Yle.fi – Katri Ruth opintopsykologin haastattelun perusteella.

© Referointi Arto Laine.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: