Minimalismi

Kodissa ja varastoissa tuppaa monesti olemaan paljon turhaa käyttämätöntä tavaraa. Luettelen artikkelissa vinkkejä tavaroiden vähentämiseen ja järjestämiseen.

Minimalismi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Joillekin se edustaa mahdollisimman pientä tavaramäärää. Itselleni se edustaa juuri sopivaa määrää tavaroita joita käyttää eikä mitään ylimääräistä. Kyseisen filosofian voi myös soveltaa henkiselle puolelle, eli mitä ajattelet ja että voisiko osan haitalllista ajatuksista karsia pois, esimerkiksi turhista asioista murehtimisen?

Listaan alla muutamia minimalismiin liittyviä osa-alueita:

Turhat tai mauttomat lahjat

Monille tuottaa ongelmia, itsellenikin, luopua lahjaksi saaduista turhista tai kamalista lahjoista. Ei halua pahoittaa lahjanantajan mieltä, mutta asiaa kannattaa ajatella niin, että esine vie energiaa aina kun katsot sitä.

Ilmaisjakelulehdet sekä mainokset

Kannattaa kyseenalaistaa, että onko näistä mitään iloa pidemmän päälle, vai stressaako kasvavat paperiröykkiöt kotona. Paikallislehtiä saa kuitenkin usein kaupungilta omista telineistään ilmaiseksi niin halutessaan.

Digitaalinen minimalismi

Tiedostonhallinta on tällä alueella oleellisinta, nimeä tiedostot loogisesti, sekä poista heti turhaksi käyneet tiedostot niin kansiot pysyvät selkeinä. Myös turhat käyttämättömät tilit kannattaa poistaa.

Turhan tavarana myyminen/ lahjoittaminen

Turhasta tavarasta luopumalla voi saada lisärahaa johonkin muuhun kivaan. Facebookin kirppisryhmät ovat nykyisin tehokkaita väyliä tavaran myyntiin. Kirppiksille voi myös antaa lahjoituksena tavaraa.

Laadun suosiminen

Korkealaatuisia tuotteita suosimalla säästää sekä ympäristöä että hermoja. Esimerkiksi laadukas hiiliteräs tai valurautapannu kestää eliniän jos sitä huoltaa oikein. Neljän halvan lyhytikäisen paistinpannun hinnalla saa vuosikymmeniä kestävän pannun.

Ihmissuhdeminimalismi

On olemassa ihmisiä jotka syövät energiaa kuin että antaisivat sitä. Tällöin on syytä vakavasti harkita ihmissuhteen päättämistä. Puhelimen yhteystietoja selatessa voi kysyä jokaisen nimen kohdalla itseltään kysymyksiä: ”tuleeko nimen kohdalla hymyä, rentoa oloa, vaiko väkinäistä pakottavaa tunnetta?”

 

Teksti: Oskari Salmela

Kuva: Oskari Salmela

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: