Kirjan lukufiilistely – Edithin seitsemän sanaa

Teos. Edithin setsemän sanaa – Leena Helka, (kuva: Arto Laine).

Tälläkertaa luettavaksi kirjaksi valikoitui Leena Helkan kirjoittama poeettinen romaani Edith Södegranin elämästä. Södergran syntyi Pietarissa silloisessa Venäjän keisarikunnassa, mutta hänestä muokkautui kirjallisuudessa suomenruotsalaisen modernismin edelläkävijä runoudessa. Modernismin merkkeinä pidetään avointa rakennetta, yksilöllistä rytmiä ja aiheiden vapaata valintaa.

Södergran eli Karjalan kannaksella Kivennavan kunnassa huvilassa nimeltä Raivola. Hän oli yksinäistä elämää elellyt nero, joka taisteli lyhyen elämänsä ajan parantumatonta sairautta vastaan. ”Edithin seitsemän sanaa” on päiväkirjamuodossa kerrottu Edith Södergranin elämäkerta, joka kertoo hänen viimeisistä askelistaan ja hetkistään tässä maailmassa.

Kirjoitustyyli

Södegranilla on omalaatuinen kirjoitustyyli, joka sopii hyvin runouteen. Monesti sanoilla on omat kirjoitusaihealueensa, mutta Södergran käyttää runoillessaan sanoja niiden totutun tavallisen käyttöympäristön ulkopuolella esimerkkinä ”Min röda oförskräckhet – punainen pelottomuuteni”. Tämän vuoksi hänen käsialaansa olevat runot voivat olla vaikeata luettavaa. Hänen runoutensa erikoisuuksiin lukeutuvat kuvaileva tyyli sekä riimittömyys ja loppusoinnuttomuus, joka ajan oloon nähden oli outoa. Södergran oli myös hyvin maan läheinen sielu. Hänellä oli lämmin suhde luontoon. Tämä näkyy myös hänen kirjallisessa tuotannossaan.

Kirjan lukuhetkinautinto

Kirja koostuu seitsemastä vihosta, joista yhdestä löytyvät myös nuo romaanin nimessä mainitut sanat. Romaani on erittäin vaikeaa luettavaa ainakin runouteen tottumattomalle. Tämä vuoksi kirjan lukemiseen kului tavallista enemmän aikaa. Kärsivällisyys kyllä palkitaan. Edithin runouden herkullisuus näkyy sielukkaana lähetymisenä elämän menettämisen tuskaan, jonka hän saa hyvin hyytävästikin muutettua kuvailevaksi tekstiksi. Kuoleman kokemisen lähestymisen ajatukset, antavat Edithin runoudelle sen suolan.

Romaani on pehmeän tunteellinen sekä intuiivinen kuvaus Edithin runoilijaminästä. Itsetietoinen ja omissa oloissaan viihtyvän taiteilijan sisäisen mielenmaailman täyteläisyys kohtaa hätkähdyttävästi murheellisen puutteenalaisuuden ja lähimiljöön synkkyyden. Edithin seitsemän sanaa – kuvailee monipuolisesti sen perustan, josta Södergranin taide kukoisti.

Edith tuo lämpimät suhteensa lähimpiin ihmisiinsä esiin eläkerrassaan. Hän mainitsee Hagar Olssonin moneen otteeseen kirjan sivuilla. Olsson tuki Edithiä ottamalla hänet aikoinaan Ultra-lehden toimintaan mukaan. Toinen läheinen teksteissä esiintyvä henkilö on Elmer Diktonius suomenruotsalainen runoilija, joka puhalsi Edithille uskoa elämään. Diktoniuksen ja Edithin kirjeenvaihtoa on esillä romaanissakin.

Kirjailijan alkutaival ja kohtalo

Edith Sördergranin vamhemmat olivat kotoisin Länsi-Suomen alueelta Närpiöstä ja Perniöstä. Perhe asui Karjalassa. Edith kävi koulunsa Pietarissa sen saksalaisessa koulussa. Täältä hän aloitti kirjallisen uransa runoilijana. Hän syventyi ranskalaiseen symbolismiin, venäläiseen futurismiin ja saksalaiseen expressionismiin.

Edithin isä kuoli keuhkotautiin 1907. Tytär itse sairastui siihen seuraavana vuonna ollessaan vasta 15 vuotias. Hän kiersi parantoloissa aina Sveitsin Davosissa asti, mutta vuoden 1914 jälkeen hän ei jaksanut enää ottaa hoitoja. Äiti oli tyttärensä rinnalla, kun Edith ponnisteli sairauttaan vastaan ja omistautui vain runoiuden saloihin lopuksi elämäänsä. Edith Södergran (1892 – 1923) kuoli vain 31 vuotiaana tuberkuloosiin.

Hänen uransa kirjailijana on lyhyt, mutta hän kuuluu ehdottomasti Suomen kirjallisuushistoriaan merkittävänä runoilijana, vaikka aikalaiset eivät häntä sellaiseksi silloin mieltäneet. Hänen runojaa arvioitiin rohkeiksi ja omalaatuisiksi sekä pidettiin vaikeatajuisina. Hänen esikoiskokoelma Dikter julkaistiin vasta 1916, joka sai sekavan vastaanoton. Sitä jopa halveksuttiin. Kunniaa hän sai teoksistaan vasta paljon kuolemansa jälkeen.

Lähteet:

  • Elämäkertaromaani Edithin seitsemän sanaa – Helena Helka
  • Yleisöluento – Runoilija ja myytti. Edith Södergran elämäkerran ja romaanin uhrina – Tutkija ja kirjailija Agneta Rahikainen.
  • Wikipedia

© Arto Laine.

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: